Kirjoitan aiheesta muutamasta syystä. Ensinnäkin, se avaa ajattelutapaa Ladun taustalla ja vastaa osaltaan esitettyihin kysymyksiin siitä, miksei tultu sisään joukkuejulkistuksella ja mitä me sitten aiotaan tehdä, jos ei kerran ole edustusjoukkuetta. Toiseksi, aihe on relevantti olitpa sitten seuraaja, pelaaja, striimaaja tai esports-organisaation edustaja. Asiat vain ilmenevät sinulle eri tavalla riippuen kontekstista, jossa operoit. Kolmanneksi, uskon aiheen jakavan mielipiteitä ja synnyttävän parhaimmillaan keskustelua, josta voi jokainen poimia itselleen lisää ajatuksia.
Esports on viihde- ja näkyvyysbisnestä.
Yksinkertaistaen esports on ennen kaikkea viihde- ja näkyvyysbisnestä. Näin ollen keskeistä on ratkaista miten saavuttaa maksimaalinen viihdearvo ja näkyvyys saatavilla olevilla resursseilla. Ilman näkyvyyttä ei ole mitä myydä. Ilman myytävää ei ole liiketoimintaa, ainakaan siinä määrin missä itse esports-organisaation liiketoiminnan käsitän. Toki toimintaa voi rahoittaa kerhotoiminnalla, tapahtumatuotannolla, oppilaitosyhteistyöllä tai millä tahansa muulla liiketoiminnalla, mutta se ei ole pohjimmiltaan esports-organisaation ydinliiketoimintaa. Ytimessä on viihde ja kilpailullisuus sekä näiden tuloksena syntyvä näkyvyys.
Näkyvyyteen on kaksi tietä – joukkueen menestys tai viihdyttävä sisältö. Nämä eivät missään nimessä poissulje vaan parhaimmillaan tukevat toisiaan kuten monet organisaatiot jo esimerkillään osoittavat. Uuden ja ilman rahoitusta toimintaa aloittelevan organisaation tapauksessa pitää kuitenkin valita vain toinen. Tai no, voit toki valita molemmat, mutta luultavasti et rajallisten resurssien vuoksi onnistu erityisen hyvin kummassakaan.
Tuttu ja “turvallinen” joukkuelähtöisyys.
Joukkuelähtöisessä organisaatiossa joukkue(et) on toiminnan lähtökohta. Organisaatio elää ja hengittää joukkueen menestystä ja sisältö pyörii pääosin tai jopa kokonaan joukkueen ympärillä. Myyntitilanteessa päätuote on usein joukkue, sen pelaajat sekä näiden yhteisnäkyvyys organisaation kanssa.
Joukkueen menestyessä ja sisältäessä kiinnostavia pelaajia myös organisaatiosta tulee kiinnostava ikäänkuin itsestään. Menestyvät joukkueet ja pelaajat kiinnostavat kilpapelaamisessa siinä missä perinteisessäkin kilpaurheilussa. Toki sillä erotuksella, että vielä ei ole sukupolvien yli jatkuvia perinteitä kannattaa esports-organisaatiota sen edustamien arvojen tai muiden merkitysten vuoksi menestyksestä riippumatta. Uskon, että senkin aika tulee vielä.
"Jos tuote on joukkue niin sen laatu mitataan ensisijaisesti menestyksessä."
Kolikon kääntöpuolena on se, että joukkueen kyntäessä ilman hurrattavaa, seuraajien kiinnostus joukkuetta ja sitä myöten organisaation tekemistä kohtaan hiipuu. Jos tuote on joukkue niin sen laatu mitataan ensisijaisesti menestyksessä. Huono tuote ei kiinnosta ja siitä on vaikea rakentaa kannattavaa liiketoimintaa. Jos yrityksen tarjoomassa on vain yksi tuote – huono sellainen – niin homma menee entistä vaikeammaksi.
Epämääräinen sisältölähtöisyys.
Sisältölähtöinen organisaatio rakentaa toimintaansa sisällöntuotannon kautta. Sisältölähtöinenkin organisaatio voi olla erittäin sitoutunut joukkueisiin ja rakentaa sisältöään vahvasti joukkueen ympärille. Ero tulee kärjistettynä siinä, että mikäli resurssit eivät riitä molempiin, asetetaan sisällöntuotanto etusijalle liiketoiminnan kehityksen ajurina. Tuote on sisältö ja sillä saavutettava näkyvyys, joka myydään monikanavaisena ja räätälöitävänä kokonaisuutena.
"Sisältölähtöisyyden ehdoton etu joukkuelähtöisyyteen verrattuna on joustavuus ja skaalautuvuus."
Sisältölähtöisessä toimintamallissa organisaation menestys ei ole riippuvainen edustusjoukkueen menestyksestä. Joukkueen menestyksestä syntyvä positiivinen vaikutus näkyvyyteen ja kiinnostavuuteen on ennemminkin yksi pala kokonaisuutta ja ekstraa ydinliiketoiminnan tulosten päälle. Sisältölähtöisyys ei myöskään aseta toiminnalle yhtä tarkkarajaista kontekstia kuin joukkuelähtöisyys, missä yksi joukkue kilpailee yhdessä nimikkeessä kerrallaan. Näin ollen sisältölähtöisyyden ehdoton etu joukkuelähtöisyyteen verrattuna on joustavuus ja skaalautuvuus. Sisällöntuotannossa ainakin teoriassa vain luovuus on rajana ja voit tuottaa sisältöä useammalle kohderyhmälle sekä sitouttaa kokonaisuudessaan laajemman yleisön.
Niin hienolta kun sisältölähtöisyyden saa kuulostamaan, ei sekään ole toimintamallina ongelmaton. Aktiivinen ja korkealaatuinen sisällöntuotanto vaatii verrattain paljon resursseja. Erityisesti aikaa, rahaa ja ammattitaitoa. Jos jotain olen viimeisten kuukausien aikana oppinut niin sen, että alusta loppuun asti laadukkaasti toteutettu 60 sekunnin video ei valmistu hetkessä. Toiseksi, siinä missä joukkue voi kyntää niin yhtä hyvin voi sisältökin. Lukujen saaminen myyviksi ei usein tapahdu hetkessä vaan vaatii lukuisia toistoja – kokeilemista, epäonnistumista ja oppimista. Ihan niin kuin asiat elämässä yleensäkin. Huonolla tuotteella on vaikea rakentaa kannattavaa liiketoimintaa, oli tuote sitten sisältö tai joukkue.
Miksi LATU valitsi sisältölähtöisyyden?
Se on parempaa bisnestä ja skene ansaitsee enemmän laadukasta sisältöä. Perustelen.
Vahvuudet, ammattitaito ja priorisointi.
Kaiken lähtökohta on tekijät toiminnan takana. Kliseisesti voin sanoa, että pitää pyrkiä pelaamaan omilla vahvuuksilla. Meillä vahvuudet ovat sisällöntuotannossa, tuotteistamisessa, myynnissä ja markkinoinnissa. Uskon, että pystymme tuomaan kotimaiseen skeneen jotain uutta ja innostavaa juuri näiden vahvuuksien kautta ja saavuttamaan kilpailuetua. Tottakai opeteltavaa on valtavasti ja matkaan mahtuu varmasti enemmän huteja kuin hittejä. Sen kuitenkin tiedän, että meillä on pakissa kaikki työkalut, joita onnistuminen edellyttää.
"Kilpapelaaminen on kannattavuuden näkökulmasta rinnastettavissa raviurheiluun kunnes kilpailet kuninkuusluokassa."
Toiseksi, ja osin edelliseen liittyen, meillä on huomattavasti paremmat edellytykset rakentaa näkyvyyttä ja kannattavaa liiketoimintaa laadukkaan monikanavaisen sisällön kautta kuin edustusjoukkueen menestyksen saattelemana. Valitettava tosiasia on – ja sanon tämän entisenä pelaaja ja valmentajana – että kilpapelaaminen on kannattavuuden näkökulmasta rinnastettavissa raviurheiluun kunnes kilpailet kuninkuusluokassa. Intohimoa, tunnetta, rakkautta lajiin ja paskaa saappaan pohjassa. Se on kaikki sen arvoista, mutta yksinään liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta tyhjä arpa ennen absoluuttista kotimaista huippua tai kansainvälisiä turnauksia ja sopimuksia.
Voin vakuuttaa, että mikään ei tuntuisi hienommalta kuin mahdollistaa organisaationa joukkueille ja pelaajille parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä ja tavoitella unelmiaan. Tämä on myös ehdoton tavoitteemme niin pian kuin mahdollista. Ensin meidän täytyy kuitenkin tehdä työt ja keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen sisältölähtöisesti. Vain tätä kautta pystymme toimimaan vastuullisesti joukkueita kohtaan tulevaisuudessa.
Hukattua potentiaalia etsimässä.
Tunnistamme valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia striimaajissa osana organisaation ydinliiketoimintaa. Liian monesti tuntuu, että striimaajat ja stream team on organisaatiolle pakollinen paha. Sellainen ikään kuin kuuluu olla olemassa, mutta sen kanssa ei oikein tiedä mitä tekee. Huomio kääntyy pois stream teamistä viimeistään siinä vaiheessa, kun organisaatio saavuttaa tyydyttävän kilpailullisen tason joukkueillaan.
Tilanteen muuttaminen vaatii paljon työtä, mutta onnistuessamme vaikutukset ovat merkittävät niin striimaajille, katsojille, organisaatiolle kuin yhteistyökumppaneillekin. Haluamme tarttua haasteeseen ja rakentaa aidosti toimivan mallin Twitch-markkinointiin ja esports-markkinointiin. Tämä tukee erinomaisesti sisältölähtöisyyttämme.
Enemmän laadukasta sisältöä.
Kotimainen skene todellakin ansaitsee enemmän laadukasta sisältöä. Siitä myös hyötyy jokainen. Seuraajat, pelaajat, sisällöntuottajat, organisaatiot ja yhteistyökumppanit. Skenessä on lukuisia tarinoita kerrottavaksi, henkilökuvia maalattavaksi, nauruja purkitettavaksi ja yhteistöitä tehtäväksi. Haluamme omalta osaltamme antaa panoksemme siihen, että skenestä löytyy kiinnostavaa sisältöä kulutettavaksi.
"Skenessä on lukuisia tarinoita kerrottavaksi, henkilökuvia maalattavaksi, nauruja purkitettavaksi ja yhteistöitä tehtäväksi."
Pyrimme tarjoamaan mahdollisimman monelle sisällöntuottajalle ja pelaajalle mahdollisuuden tuottaa sisältöä, jota he eivät tyypillisesti itsenäisesti tuota. Tätä kautta sisällöntuottajat ja pelaajat voivat tarjota nykyisille seuraajilleen uudenlaista sisältöä ja toisaalta tavoittaa täysin uutta kohderyhmää. Sisällön ja hauskan kokemuksen ohella sisällöntuottajat ja pelaajat saavat eväitä oman henkilöbrändin ja tunnettuuden kasvattamiseen. Tässä yhteydessä haluan kiittää muiden organisaatioiden edustajia, jotka ovat jo mahdollistaneet sisällöntuotannon antamalla pelaajilleen mahdollisuuden osallistua. Kiitos!
Odotamme innolla myös yhteistyötä niin yritysten kuin muiden esports-kentän toimijoiden kanssa. Haluamme tarjota tuleville kumppaneillemme laadukkaita kokonaisuuksia ja ylittää odotukset. Nyt on hyvä aika lähteä rakentamaan näkyvyyttä esports-skenessä ja kommunikoimaan arvoa kohderyhmälle. Yhdessä pystymme tekemään siistejä juttuja!
LATU on auki. Ota meidät seurantaan ja pysy kuulolla.
#LATUA